Osa kaksi - sisarusryhmä

Menen ensi viikolla toiseen päiväkotiin oikeisiin töihin, ihan eri paikkakunnalle. Ryhmästä tiedän sen verran, että se on sisarusryhmä. Odotan innolla ja samalla valmistaudun taas siihen, että saan jonkun pöpötartunnan.

Olin maailmanparantaja jo silloin, kun nuorena opiskelin lastentarhanopettajaksi. Muistan pohtineeni, miten päivähoito kannattaisi Suomessa järjestää niin, että aina olisi päivähoitoa tarpeen mukaan. Päädyin siihen, että jokaiselle asuinalueelle pitäisi rakentaa pieniä päiväkodeiksi helposti muutettavia tiloja. Kun päivähoidon tarve olisi ohi, tilat voitaisiin ottaa muuhun käyttöön. Vaikkapa nuorisotilaksi tai vanhusten päivähoidoksi. Olisiko hullumpi idea nykyisinkään?

Edellinen ope oikeissa töissä -kokemukseni oli yksityisestä päiväkodista, joka oli kohtalaisen uusi ja siellä toteutettiin uudenlaista pedagogiikkaa. Ideana oli, että on paljon yhteisiä tiloja ja lapset kulkevat vuoroissa. Isompien lasten kohdalla tämä toimi loistavasti, mutta pienten puolella olisin rakentanut enemmän omahoitajuuteen ja pysyvyyteen.

Nyt menen kunnalliseen päiväkotiin, jossa on vakiintunut henkilökunta. Raportoin päivistäni tässä blogissa 25.-29.4.2016